Mitä opin Singaporen ekskursiolla

Mitä opin Singaporen ekskursiolla

 

Kirjoitus alkuperäisesti julkaistu LinkedIn pulse artikkelina tässä 

 

Palasin juuri neljän päivän Singaporen reissulta. Haluan purkaa ajatukseni jollain tavalla strukturoidusti, joten miksi ei julkisesti. Ehkä tästä herää keskustelua muiden Singaporea mahdollisena laajentumisalueena pohtivien kesken.

Osallistuin siis Boardman2020 järjestämälle Aasian ekskursion ensimmäiselle osuudelle, Singaporeen. Ensimmäisenä haluan kiittää Anna Ratalaa ja Taru Lindemania loistavasta ohjelmasta ja hostaamisesta! Vahva henkilökohtainen suositus tutustua Boardman2020 toimintaan. Kiitos myös kaikille osallistujille, olette huikeita tyyppejä!

Ohjelmaan sisältyi useita yritysvierailuja, joista päällimmäisenä jäi mieleen Googlella käynti. Kaikki varmasti tietävät, että siellä puitteet ovat viimeisen päälle kunnossa, ja siitä voisi kirjoittaa ihan oman jutun.

Saimme myös kunnian vierailla suurlähettiläs Paula Parviaisen residenssillä illallisen merkeissä. Suomi100 -teema on vahvasti läsnä, toistakymmentä tapahtumaa järjestetään tämän vuoden aikana Singaporessa. Slush järjestetään Anna Ratalan johdolla toista kertaa tuolla startupien luvatussa maassa.

Osallistuimme myös Aalto EE:n kampuksella järjestettyyn Finnish Business Councilin Suomi100 -tapahtuman. Paikalla oli lähes 100 ihmistä, pääsääntöisesti suomalaisia bisnesvaikuttajia. Illan ohjelman kruunasi dialogikeskustelu, jossa Peter Vesterbacka viihdytti ja sivisti yleisöä tuttuun tyyliinsä.

Jotta pääsen itse oppeihin, niin ohitan muiden vierailujen alustukset, vaikkakin niistäkin sain paljon hyödyllistä tietoa Aasian markkinasta. Kerron toki pyynnöstä lisää.

Hyödyllistä tietoa

Singapore, tuo liiketoiminnan superkeskittymä, ja portti Aasiaan. Maa on onnistunut rakentamaan erittäin houkuttelevan ympäristön startup-skenelle. Lukuisat co-working tilat synnyttävät uusia innovaatioita ennennäkemättömällä tahdilla. Singapore on itseasiassa tänä päivänä kuumempi startup-lokaatio kuin Piilaakso (lisää infoa: http://www.straitstimes.com/business/economy/singapore-overtakes-tech-mecca-silicon-valley-as-no-1-for-global-startup-talent).

Valtio kannustaa ulkomaalaisia, erityisesti eurooppalaisia yrityksiä tulemaan Singaporeen. Rahoitusta ja erilaisia liennytyksiä on mahdollista saada, ja jos yritys tekee jotain innovatiivista, tukea tulee helposti. Valtion vahva läsnäolo liiketoiminnassa on ilmeinen, sekä omistuksen, että päätöksenteon osalta. Konttorin perustaminen Singaporeen on tehty valtion toimesta helpoksi (varsinkin jos on softafirma), ja verotus on suotuisa sekä veroedut muutenkin huomattavia. Lisäksi joka paikassa puhutaan rahoituksesta; kuulin sanat Venture Capital ja Fundraising ainakin 50 kertaa neljän päivän aikana.

Markkinana itse Singapore on ihmisen kokoinen. Asukkaita on suunnilleen saman verran kuin Suomessa, tosin alue on maantieteellisesti suunnilleen Helsinki, Vantaa ja Espoo yhdistettynä. Ollessaan hallittavan kokoinen, pienet asiat kuten liikkuminen potentiaalisten asiakkaiden välillä on nopeaa ja helppoa, eikä ns. alueellisia eroja pääse syntymään. Englannilla pärjää mainiosti sen ollessa virallinen kieli.

Internet ja mobiilipenetraatio

Agendani keskittyy vahvasti softapuoleen, ja siinä luonnollisesti internet ja päätelaitteet ovat keskiössä. Siksi siis nostoa tästä aiheesta.

ASEAN-alueella (Indonesia, Malesia, Filippiinit, Thaimaa, Singapore ja nousevana Vietnam) on tapahtumassa massiivinen internet-invaasio. Tällä hetkellä uskomattomat 4 miljoonaa uutta internetin käyttäjää syntyy maailmaan kuukaudessa, 200 kertaa enemmän kuin USA:ssa! Ja valtaosa heistä ovat mobiilikäyttäjiä. Nämä sankarit hyppäsivät siis laptop/desktop -sukupolven yli. Jos siis palveluntarjoajana haaveilee noiden markkinoiden koskettelusta, niin Mobile First -ajatusmallin on oltava mielessä kaikessa tekemisessä. Näillä alueilla myös internetyhteydet muodostuvat huomattavaksi haasteeksi: Kaakkois-Aasiassa 61% yhteyksistä perustuu vanhaan 2G -teknologiaan, 36%:lla on 3G ja vain harvoilla 4G.

Singaporessa tilanne mobiiliverkkojen suhteen on hyvä. Haasteeksi muodostuukin mobiilidatan käytön korkea hinta. Wifin käyttö näyttelee keskeistä roolia – ihmiset mm. lataavat videoita langattomista verkoista ja katsovat niitä sitten offline-tilassa matkustaessaan. Tämän on erittäin oleellinen huomio omakohtaisesti, kun mietin videorekrytointisoftamme levittämistä ensin Singaporeen, ja myöhemmin muualle Kaakkois-Aasiaan.

Hierarkia

Singaporen organisaatiokulttuuri on vahvasti hierarkinen. Keskijohdolla ei ole päätösvaltaa tehdä esimerkiksi ostopäätöksiä. Tämä täytyy siis ottaa huomioon, jos haluaa alkaa hieromaan kauppaa. Täytyy tähdätä ylemmän johdon pakeille. CxO -tason henkilöiden vieraaksi pääseminen ei kuitenkaan ole aivan helppoa.

Toinen Aasialle ominainen piirre on, että vastapuolta ei haluta loukata. Kyllä ei välttämättä tarkoita kyllä, ja Ehkä on luultavasti ei. Tämä asettaa suoraviivaiselle suomalaiselle haasteen, joka täytyy ottaa huomioon bisnesneuvotteluissa. On oltava herkkä ja varovainen sanoissaan, mutta aktiivinen, koska ensimmäisellä tapaamisella kauppoja ei synny. Ei ole myöskään lähtökohtaisesti OK kyseenalaistaa tai haastaa, varsinkaan prässätä. Suomessa tämä toimii ja laittaa ajattelemaan, mutta Singaporessa tätä ei sovi tehdä. Kun nimi on paperissa, voi varovaisesti juhlia kauppoja. Sopimukset ovat kuitenkin lopulta vahvoja ja niitä kunnioitetaan.

Loppusanat

Laajentuminen Singaporeen on erittäin kiinnostava vaihtoehto suomalaiselle softafirmalle. Länsimaalaisimpana Kaakkois-Aasian keskittymänä se toimii myös hyvänä ponnahduslautana ja harjoituksena Aasian valloituksessa. Tukiverkostot ovat vahvat, ja eurooppalaisia arvostetaan korkealle.

Keskustelen erittäin mielelläni lisää aiheen tiimoilta. Ja jos jollain on antaa lisää näkökantaa mahdolliseen Singaporeen laajentumiseen, niin arvostaisin yhteydenottoa.

 

// Riku Malkki, Toimitusjohtaja, RecRight