SLUSH – Vapaaehtoisia johdetaan esimerkillä

SLUSH – Vapaaehtoisia johdetaan esimerkillä

 

Suosittu Growth Board -tapahtuma keräsi tuvan täyteen Tapahtumahotelli Huoneessa 24.10.2017. Paikalle oli tullut paljon kasvuyrittäjiä, jotka ovat kiinnostuneet kansainvälistymisestä. Puheenvuorot käsittelivät yrityskulttuurin, arvojen ja vision merkitystä maailman markkinoilla.  Tilaisuudessa kuultiin kolme Keynote-puheenvuoroa suomalaisista kansainvälistymistarinosta. Lisäksi keskusteltiin teemoittain pyöreänpöydän ympärillä ja verkostoiduttiin.

Keynote-esiintyjät olivat teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushin varatoimitusjohtaja Nicolas Dolenc, UX Design-toimisto Ideanin toimitusjohtaja ja toinen perustaja Risto Lähdesmäki ja HUONE tapahtumahotellin toimitusjohtaja ja perustaja Evon Söderlund


Slushin alkuperäisenä tavoitteena oli saada Suomeen lisää vierasta pääomaa. Varsinaiseksi megaluokan tapahtumaksi se on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Vuoden 2016 tapahtumassa oli yli 15 000 osallistujaa. Slush perustuu vapaaehtoisten ja opiskelijoiden panokseen tapahtuman järjestelyissä.

Yrityskulttuuri on ollut alusta alkaen omaleimaista Slushille. Se on näkynyt tapahtuman jalkauttamisessa erilaisiin kulttuureihin, kun Slush on laajentunut Shanghaihin, Tokioon ja Singaporeen.

Nicolas Dolenc aloitti Slushin varatoimitusjohtajana vuonna 2016. Sitä ennen Dolenc oli työskennellyt vastaavana tapahtumatuottajana oheistapahtumien parissa

– Slushilla oli etabloitunut yrityskulttuuri jo silloin, kun itse aloitin varatoimitusjohtajana. Käytännössä “saat tehdä mitä haluat, kunhan itse keksit, miten se rahoitetaan”, Dolenc tiivistää. Oletuksena kuitenkin että tehdään jotain mikä vastaa organisaation syytä olla olemassa “Palvella sauraavia maailman vallottavia yrittäjiä”.

Idässä on suurempi vaikuttavuus

Slushin visiona on saada aikaan mahdollisimman paljon vaikutusta mahdollisimman lyhyessä ajassa. Siksi se on lähtenyt laajentumaan mieluummin itään kuin länteen.

-Japani on yrittäjille aika huono ympäristö, koska kulttuuri ei salli epäonnistumista. Siksi Slushin kaltainen tapahtuma voi saada siellä lyhyessä ajassa enemmän aikaan, Dolenc kertoo.

Tärkeää kansainvälistymisessä on Dolencin mukaan ollut se, että yksittäiset yksiköt kokevat olevansa itsenäisiä, mutta heillä on taustallaan organisaation tuki ja arvolupaus. Hän näkee kaksi vaihtoehtoa laajentumiseen:

joko Suomesta lähtee joku organisaation pitkäaikainen edustaja rakentamaan uutta organisaatiota paikan päälle ja tuomaan kulttuuria sinne, tai palkataan paikallinen henkilö, jolla on jo olemassa oleva laaja verkosto. Nämä eivät kuitenkaan pois sulkevia ja yhdistelmä molempia on myös todettu hyväksi.
Aasian maissa Slush:n merkittävä kantava voima on kansainväliset opiskelijat, sillä esimerkiksi Kiinassa ei ole vahvaa vapaaehtoistyön kulttuuria

Kirjoittaja: Minna Rajainmäki, Rodinia Oy